Jotten nyt ihan kaikkea paljasta mitä ensimäisessa osassa tapahtui, kerron vaan, että Dustlands-sarjan toinen osa, jonka luin ruotsiksi, jatkuu siitä mihin ensimmäisen osa päättyi. Ja veihän tarina menneessän. vaikka tekstissä käytetään puhekieltä.
Petetyksi tuleminen, toiselle antatauminen, usko ja luottamus sekä tulinen rakkaus
ovat sivuosassa tässä toisessa osassa, jossa ihmiset taistelevat elintilastaan niin Ton Toneja vastaan kuin luontoa vastaan. Pääsosassa myös Saban mielentila, joka heittelehtii aika rajusti terveen ja skitsofreenisen olotilan välissä.
Saban ympärillä pyörii ei kaksi, vaan kolme miestä. Nelidraamaa siis tarjolla. Tarinan loppupuoli oli mielestäni hieman hajanainen, mutta toivottavasti kolmas osa korjaa sen. Kenelle Saba antaa sydämensä. Mille sydänkivi hohkaa. Ja mihin suuntaan on maailma muuttumassa? Tarina raotti ovea myös menneisyyteen.
Att läsa talspråk gick egentligen bättre än jag trodde. Andra delen till Dustlands-serien var nästan lika bra som första. Nu är det bara att vänta på den tredje delen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti