lauantai 13. heinäkuuta 2013

Ei napannut!

Joskus vastaan tulee sellaisia tarinoita, että ne vain tök-tök-tökkii. Tarina ei  osu  eikä uppoa mieleen.




Stiefvater Maggie, joka on kirjoittanut ihanan tarinan Gracesta ja ihmissusista (Väristys on trilogian ensimmäinen osa) julkaisi tässä taannoin kirjan nimeltä The Scorpio Races/Dödsritten. Suomennos tuosta ruotsinkielisestä versiosta voisi olla vaikkapa : Kuolemanratsastus.
En ole kovinkaan kiinnostunut hevoskirjallisuudesta, se aika on mennyt minulta jo ohi, mutta kirjaa suosittelen nille, jotka harrastavat ratsastusta ja hevoskirjallisuutta. Tarina on fantasiapohjainen ja kertoo tavallisten hevosten lisäksi erikoisemmasta hevoslajista. Tämä hevoslaji asuu meressä, tyrskyvien aaltojen alla, mutta joka syksy nämä hevoset nousevat rantaan ja joka kerta heidät pyydystetään ja myydään eteenpäin kilpailijoille, jotka osallistuvat syksyn kuolemanratsastuskilapiluun. Miksi kilpailulla tällainen nimi? No, nämä vesihevoset eivät ole säyseitä ihmisiä rakastavia eläimiä, vaan verenhimoisia, vaarallisia. Terävät pitkät hampaat ja vauhti kuin nopeimmalla , tuulella nämä hevoset pyydystyvät lihaa, tuoretta lihaa ja näillä hevosilla ihmispoloiset ratsastavat henkensä edestä, voittaaksen kilpailun....


Oliko se sitten siinä. Noup. Tarinan keskellä temmeltää poika ja tyttö, jotka rakastuvat toisiinsa. Ja tässä olikin tarinan pääkohdat.


Toinen kirja, jonka luin selaillen sen takia etten ollut siitä kamalasti kiinnostunut, oli aikuisille suunnattu kaunokirja nimeltä Hello Kitty must die. Jep! Juuri näin. Kirjan nimen takia minun oli ihan pakko tutkia mistä tarina kertoo. Kirjailija tarinan takana on Angela S Choi ja hän on rohkeasti kirjoittanut erotiikasta, mutta myös murhasta, sinisilmäisyydestä ja immenkalvosta. Tarina alkaa näin,,tämä siis käännnös: Kaikki alkoi siitä, kun huomasin  että minulta puuttuu immenkalvo. Viikko ennen kuin täytyin 28 vuotta päätin antaa neitsyydelleni hyvästit ja.... Joten se siitä...teksti muuttui niin uskaliaaksi, että taidan jättää käännöksen tuohon. No, hän päättää käydä gynellä ihmettelemässä puuttuvaa immenkalvoa ja tapaa sielä yllättäen tutun lääkärin. Lääkäri on tuttu hänen lapsuudestaan. Sitä hän ei tiennyt, että tämä tuttu olikin vaarallinen.

Voi olla, että muutaman kuukauden päästä yritän uudestan lukaista nämä tarinat,,,jos vaikka silloin nappais'



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti