Kirjailija Reetta Aarnio yllätti minut tarinallaan positiivisella tavalla. Ihan kuin olisin kurkistanut ikkunaruuduista ulos kahteen eri aikakauteen. Yhdestä ikkunaruudusta pääsin maailmaan, jossa atavaanit elivät, toisesta ikkunasta pääsin maailmaan, jossa yhteiskunta valvoi kansalaisiaan 24/7 ja päätti heidän tulevaisuudestaan. Kun yhdistin nämä kaksi ikkunaruutua, näin yhden maailman, jossa eli kaksi täysin toisistaan erillään asuvaa kansaa, joista vain toinen tiesti toisesta. Erityisen positiivista lukemisessa oli se, ettei tarina ollut mitenkään ennakoitavissa, ja kun kirjaa ei voi käsistään laskea, tarkoittaa se minun kohdallani antoisan maukasta lukuherkutttelua.
"Minä kerron sinulle, Kirai, tarinan...
...Kylään saapui neljä lopen uupuneita ja epätoivoista naista. Kun heistä vahvin oli saanut voimiaan hiukan takaisin, kuulimme tarinan, joka valui sydämiimme kylmänä kuin jää. He kertoivat muukalaisista, jotka tulivat lentäen kuin haukat, joiden silmät olivat kylmät ja kieli käsittämätön, joiden aseilla eivät keihäät voineet mitään. Muukalaiset tulivat, ottivat miehet ja naiset vangeikseen ja pakottivat suuriin aluksiin, surmasivat vanhukset ja tuhosivat kodot. Vain muutama oli päässyt pakoon...
... Sinä aamuna kansani eli pelossa. Me tähyilimme taivasta lakkamatta...
...Sitten muukalaiset saapuivat. Aamun valjetessa taivaanrannassa erottui kimallus. Muutamassa hetkessä tundran ylle levittäytyi lentävien alusten laivasto, niitä oli kymmeniä. Monet olivat nopeita ja pieniä kiitureita, mutta mukana oli kaksi valtavaa taivaslaivaa.
Varjojen maan hallititsijatkaan eivät voi olla niin kylmiä kuin nämä muukalaiset. Nämä muukalaiset eivät ole ihmisiä, he vain näyttävät ihmisiltä. Heillä ei ole tuntevaa sydäntä, heidän koneensa hallitsevat heitä. Luonto ei hallitse heitä, he hallitsevat luontoa."
Kun lähdin lukemaan tarinaa, jouduin hetkeksi siirtymään takaisin takakansitekstiin. Ensin luulin erehtyneeni kirjagenreestä, koska koin -mitä ihmettä, missä dystooppisuus -ilmiön. Epäusko vaihtui kuitenkin oikeaksi uskoksi, kun takakannen teksti kumosi ilmiön, jonka ensimmäinen luku aiheutti minulle. Pisteet tästä Aarniolle.
Tarina alkaa Atavaaneista, jotka vaeltavat aromailla, kunnioitten Äiti-maata ja vaalien arvokasta kulttuuriaan. Kirai, Hän Joka Ei Pelkää, on yksi Atavaaneista, mutta sen jälkeen, kun hän menetti luottamuksensa heimoon häntä ei enää ole. Hän on muiden heimolaisten silmissä kuollut, ja kuolleet pannaan ruuheen virran vietäväksi, paikkaan jossa Varjojen maan vartijat ottavat sielun haltuun.
Mutta Kirai ei ole kuollut ja hän on kauhuissan, kun virta vie hänet koko ajan kauemmas kylästään.
"Taivas on kaikille samaa, mutta tyystin erilaista ja erillään on kaksi maailmaa", jotka törmäävät toisiinsa samalla mantereella, kun sisarukset Asisi ja Rei ratsastusretkellään törmäävät poikaan, joka tulee reuna-alueelta. Kiraille, joka havahtuu ruuhistaan, uusi maailma on outo ja kauhea. Hän näkee edessään kaksi kirkkaisiin väreihin pukeutunutta ihmistä, jotka puhuvat jollain tavalla samaa kieltä kuin hän. Asisi, Rei ja heidän isänsä tuovat hänet kotiinsa. Sielä he päättävät etteivät ilmianna häntä Säännönvalvojille. He rikkovat ensimmäistä kertaa sääntöjä, joiden rikkomisesta voivat menettää kaiken.
Maatila, jossa he asuvat, sijaitsee keskustan ulkopuolella. Nuoret pääsevät siis rauhassa tutustumaan toisiinsa. Koittaa kuitenkin päivä jona tieto talossa asuvasta ulkopuolisesta tavoittaa Keskusvalvomon, ja säännönvalvojat saapuvat kiitureillaan maatilalle. Kirai viedään pois, perheenjäseniä kuulustellaan, mutta vasta sen jälken kun Uraluotsi oli käynyt tapaamassa Asisista ja Reitä.
Kuulustelun jälkeen he eivät enää päässeet tapaamaan vanhempiaan. Asis ja Rei asuvat maailmassa, jossa kaikille yksilöille luodaan oma tulevaisuus ja riskitekijät hoidetaan hormonipistoksilla tai leikkauksilla. Jokaisessa heissä on tunnistesiru, joka viestittää keskusvalvomoon heidän liikkeistään. Jokaiselle etsitään työ, joka on hänen ominaisuuksia vahvistava ja jossa hän pääsisi toteuttamaan kykyjään.
Kirai on viety alas maan alle, jossa hän kauhukseen kohtaa oman kansan väkeä. Miksi he ovat täällä? Miksi heistä ei olla heimossa puhuttu?
Rei huolehtii yksin maatilastaan ja Asis on toimitettu koulutettavaksi Keskukseen. Tutustuttuan Kiraihin on Asisin luottamus Keskusvalvomoon heikentynyt, ja kun hän näkee muita Atavaaneja, jotka joutuvat tekemään työtä, jota kukaan kaupungissa asuva ei suostuisi tekemään, päättää hän ryhtyä tekemään jotain muuttaakseen asioita, mutta mistä aloittaa? Yksilöllä pitäisi olla oikeus itse päättää kohtalostaan on Asisin mielipide. Apua hän saa yllättävältä taholta. Koulutuksen aikana hän on tutustunut poikaan ja Marek paljastaa hänelle pikkuhiljaa yhteiskunnan mädänneisyyden, mutta myös sen tosiasian, että hänet on ohjeistettu ohjaamaan Asisista kapinallisten riveihin.
Asisin ja Marekin rakkaussuhteesta en saanut paljon irti. Onkohan niin, ettei heitä ole tarkoitettu toisilleen? Mitenkä käy Kirain? Kirjan loppu jäi jotenkin avoimeksi, joten jatkoa innolla odottaen!
...
"Tämän minä kerron sinulle Kirai, että tietäisit kuka olet ja millaiseen kansaan kuulut. Tämä tapahtui sen jälkeen kun etelän jättilänen oli palannut etelään ja jättänyt jälkeensä raadellun maan ja revityn kansan." ...
Tervetuloa uudet lukutoukat :)
tiistai 17. syyskuuta 2013
sunnuntai 15. syyskuuta 2013
The Fantastic Flying Books of Morris Lessmore
Animoitu lyhytelokuva kirjoista. Herttainen ja tunteita herättävä! Näin tämän ensimmäisen kerran Lingonhjärta -blogissa.
perjantai 13. syyskuuta 2013
Theo Lawrence : Salatun voiman kaupunki
Mieleni virkistyi heti kun pääsin takaisin YA*-kirjojen pariin. Luin tosi nopsaan Salatun voiman kaupungin, joka on Mystic City -trilogian ensimmäinen osa. Herkuttelua olenkin odottanut. Kirjan bongasin jo kesällä ja pakkohan siihen oli tehtävä hetimmiten kirjavaraus. Jo pelkkä kirjakannen katselu houkuttaa lukemaan.
Tarina sijoittuu johonkin tulevaisuuteen. Tässä tarinassa se sijoittuu vuoteen X. Manhattanissa asuu Ylhäistö ja Syväistö. Väestö on jaettu kahtia; menestyviin ja köyhiin. Syväistössä asuu myös salaperäistä voimaa hallitseva mystikkojoukko.
Joskus kauan sitten, ennen kuin kansa oli jaettu kahtia, kaikki elivät rauhassa. Napajäiden sulatessa ja vedenpinnan noustessa alkoi taistelu vallasta. Ylhäistö teki mystikoiden kanssa yhteistyötä rakentaessa asuintiloja veden yläpuolelle ja kaikki oli hyvin kunnes hyvänvaraiset päättivät, etteivät tarvitse enää mystikoita -paitsi silloin kun heistä pitää imeä mystikkovoimat ulos. Toimenpide, joka on mystikoille erittäin kivuliasta. Ilman mystikoide energiaa ylhäistön elämä ei olisi niin yltäkylläistä.
Vauraan perheen tytär, 16-vuotias Aria Rose on menettänyt muistinsa. Vanhemmat väittävät, että hän on ottanut yliannostuksen hilettä, josta johtuu muistinmenetys. He myös kertovat, että Arian oli jäänyt kiinni salasuhteesta toisen Ylhäistössä asuvan vauraan perheen pojan kanssa. Kun tämä salasuhde paljastui olivat vanhemmat enemmän kuin tyytyväisiä. Nyt Arian isällä on paremmat mahdollisuudet voittaa vaalit kun suvut yhdistyvä kihlaantumisen ansiosta.
Aria Rose ei muista Thomasia, ja suurin odotuksin hän odottaa kohtaamista suuren rakkauden kanssa. Thomas on komea ja lihaksikas, hyväkäytöksinen, Hän on kaikkea mitä tyttö voi unelmoida, mutta Arian ei koe minkäänlaisia tunteita häntä kohtan.
Kun Arian lähtee selvittämään taustoja oman muistimenetykseen, kohtaa hän matkan varrella poikaan, joka pelastaa hänet. Poika on mystikko ja oudolla tavalla hän tuntee jotain, mutta ei tiedä miksi.
"Olen ällistynyt siitä, kuinka komea hän on. Silmät ovat kirkkaan siniset - eivät yhtä tummat kuin meri, mutta tummemmat kuin taivas. Hiukset näyttävät auringon paahtamilta, niitä sävyttää muutama tummempi juova. Kulmakarvat ovat paksut. Nenä suora. Leuka on kulmikas ja kiinteä" ..." Hän ottaa käteni käteensä. Huumaava lämpö leviää sisääni.
Hunter tietää syyn Arian muistinmenetykseen, mutta hän ei voi paljastaa sitä Arianille. Arianin on itse muistettava ja kyllä hän tulee muistamaan. Silloin mikään ei enää tulee olemaan niin kuin ennen.
**********
Elokuvamaailmasta uutisia! Rowlingin Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -kirjasta tehdään elokuva.
Tarina sijoittu Harry Potterin maailmaan, mutta aikaan ennen häntä. Tarkemmin kirjoitettua 70 vuotta ennen Harry Potterin aikaa. Toivottavasti mekin pääsemme pian palaamaan Tylypahkaan.
Fantastic Beasts and Where To Find Them
YA=Young adults = nuoret aikuiset
Taidan kohta hankkia uuden läppärin, kun näppäimistö oikkuilee kanssani koko ajan. Se ei vaan aina anna minulle kirjaimia, vaikka kuinka yritän niitä hakata taululle :/
Tarina sijoittuu johonkin tulevaisuuteen. Tässä tarinassa se sijoittuu vuoteen X. Manhattanissa asuu Ylhäistö ja Syväistö. Väestö on jaettu kahtia; menestyviin ja köyhiin. Syväistössä asuu myös salaperäistä voimaa hallitseva mystikkojoukko.
Joskus kauan sitten, ennen kuin kansa oli jaettu kahtia, kaikki elivät rauhassa. Napajäiden sulatessa ja vedenpinnan noustessa alkoi taistelu vallasta. Ylhäistö teki mystikoiden kanssa yhteistyötä rakentaessa asuintiloja veden yläpuolelle ja kaikki oli hyvin kunnes hyvänvaraiset päättivät, etteivät tarvitse enää mystikoita -paitsi silloin kun heistä pitää imeä mystikkovoimat ulos. Toimenpide, joka on mystikoille erittäin kivuliasta. Ilman mystikoide energiaa ylhäistön elämä ei olisi niin yltäkylläistä.
Vauraan perheen tytär, 16-vuotias Aria Rose on menettänyt muistinsa. Vanhemmat väittävät, että hän on ottanut yliannostuksen hilettä, josta johtuu muistinmenetys. He myös kertovat, että Arian oli jäänyt kiinni salasuhteesta toisen Ylhäistössä asuvan vauraan perheen pojan kanssa. Kun tämä salasuhde paljastui olivat vanhemmat enemmän kuin tyytyväisiä. Nyt Arian isällä on paremmat mahdollisuudet voittaa vaalit kun suvut yhdistyvä kihlaantumisen ansiosta.
Aria Rose ei muista Thomasia, ja suurin odotuksin hän odottaa kohtaamista suuren rakkauden kanssa. Thomas on komea ja lihaksikas, hyväkäytöksinen, Hän on kaikkea mitä tyttö voi unelmoida, mutta Arian ei koe minkäänlaisia tunteita häntä kohtan.
Kun Arian lähtee selvittämään taustoja oman muistimenetykseen, kohtaa hän matkan varrella poikaan, joka pelastaa hänet. Poika on mystikko ja oudolla tavalla hän tuntee jotain, mutta ei tiedä miksi.
"Olen ällistynyt siitä, kuinka komea hän on. Silmät ovat kirkkaan siniset - eivät yhtä tummat kuin meri, mutta tummemmat kuin taivas. Hiukset näyttävät auringon paahtamilta, niitä sävyttää muutama tummempi juova. Kulmakarvat ovat paksut. Nenä suora. Leuka on kulmikas ja kiinteä" ..." Hän ottaa käteni käteensä. Huumaava lämpö leviää sisääni.
Hunter tietää syyn Arian muistinmenetykseen, mutta hän ei voi paljastaa sitä Arianille. Arianin on itse muistettava ja kyllä hän tulee muistamaan. Silloin mikään ei enää tulee olemaan niin kuin ennen.
**********
Elokuvamaailmasta uutisia! Rowlingin Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -kirjasta tehdään elokuva.
Tarina sijoittu Harry Potterin maailmaan, mutta aikaan ennen häntä. Tarkemmin kirjoitettua 70 vuotta ennen Harry Potterin aikaa. Toivottavasti mekin pääsemme pian palaamaan Tylypahkaan.
Fantastic Beasts and Where To Find Them
YA=Young adults = nuoret aikuiset
Taidan kohta hankkia uuden läppärin, kun näppäimistö oikkuilee kanssani koko ajan. Se ei vaan aina anna minulle kirjaimia, vaikka kuinka yritän niitä hakata taululle :/
Tunnisteet:
Dystopia,
elokuvat,
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat,
J.K. Rowling,
Mystic city-sarja,
nuorten aikuisten kirjat,
rakkaus,
Theo Lawrence
tiistai 10. syyskuuta 2013
Nora Roberts alias J.D Robb : Kuolema ovella
Kirjapinosta ehdin lukea kolme kirja: Antti Erosen Talven, J.D Robbin Kuolema ovella sekä Peter Wattsin Sokeanäön. Viimeinen kirja ei ihan kolahtanut. Jo ensimmäisten sivujen jälkeen muistin, että olin aikasemminkin yrittänyt makustella tarinaa. Sain luettua vain parisenkymmentä sivua ja se oli siinä. Erosen Talvi olin mielenkiintoinen, mutta en saanut sitäkään luettua loppuun. Ydinsodan jälkeinen maailma on tosi raadollinen, jossa ihmiset taistelevat henkensä edestä.
Robbin Kuolema ovella oli taas hyytävän hyvä!
Eve Dallas -kirjasarja sijoittuu lähitulevaisuuteen, vuoden 2050 New Yorkiin. Tämä kirja ei ollut sarjan ensimmäisen osa. Tajusin sen vasta siinä vaiheessa, kun olin lukenut parikymmentä sivua, mutta ei se kiinnostusta tarinaan vienyt. Kirja oli jopa itsenäinen jatko-osa.
Eve on kovapintainen komisario, jonka elämään kuulu aviomies, jota hän rakastaa yli kaiken, ja menneisyys, joka piina häntä aika ajoin. Tarinan kaunistelematon sisältö sai välillä niskakarvani pystyyn, koska tarinassa vastakkaisten elementtien asettelua, kun siihen vielä yhdistettiin Even menneisyys, sai pääni sanomaan boingboing. En millään meinannut nielaista asetelmaa intohimo-raiskaus. Yhdessä luvussa käsiteltiin siis tämän avioparin kuumaa intohimoa, kun jo toisessa luvussa kerrottiin, mitä sarjamurhaaja oli tehnyt seuraavalle uhrilleen. Tarina piti minut kuitenkin pihdeissään, koska halusin tietää syyllisen; onko syyllinen henkilö menneisyydestä? Läheinen, joka ei näytä oikeita kasvojaan? Ystävä, jonka uskollisuus on koetuksella? Työntekijä, jota kiristetään? Vai täysin ulkopuolinen?
Kuolema ovella on osuva nimi tarinalle, koska kuolema on pukeutunut joulupukin asuun. Kopkopkop, kuuluu ovelta. -Houhouhou.....? "Kukaan ei halua olla yksin juhlapyhien aikaan. Yhdelle New Yorkin tyylikkäimmistä deittipalveluista, Personally Yours, se onkin oivallista aikaa yhdistää yksinäiset sydämet. Komisaario Eve Dallas on kuitenkin tehnyt karmaisevan havainnon; jouluun virittäytyvässä kaupungissa liikkuu kylmäverinen sarjamurhaaja, jonka kaikki uhri osoittautuvat deittipalvelun asiakkaiksi. Eve astuu tosirakkautta etsivän eliitin maailmaan, jossa tappaja vaanii seuraavaa uhriaan ja rakkaus vie äärimmäisiin tekoihin"
Nora Roberts alias J.D Robb : Kuolema ovella
Minä ja minun kirjapinoni sanon minä. Enpä ehtinyt kuin muutaman kirjan lukemaan. Yöunet maistuivat sen verran, etten jaksanut tihrustella kauan kirjaa. Ja päivätkin menivät nopeasti elämää miettiessä, samalla kun yritin saada päätetyksi yhden pitkäkestoisen projektin, joka on vieläkin kesken. Tapettien repiminen ei vaan ole minun juttuni...Yhdelle seinälle sain kuitenkin uuden ilmeen. Eikä tapettina ollut rullasta otettu vuota.
Olen tuhonnut muutaman kirjan. Sivut nätisti irti ja liisterillä seinään. Kierrätystä parhaimmillaan. Kirja on poistokirja ja kyllä, olen lukenut sen. Meillä on nyt magiaa seinässä. Vielä se kaipaa muutaman "taiteellisen" liikkeen ja se olisi siinä sitten. Loppusilauksesta laitan kuvan myös tänne, ja kauhistuneille: muihin seiniin tulee ihan oikeat tapetit ;)
Kirjapinosta ehdin lukea kolme kirja: Antti Erosen Talven, J.D Robbin Kuolema ovella sekä Peter Wattsin Sokeanäön. Viimeinen kirja ei ihan kolahtanut. Jo ensimmäisten sivujen jälkeen muistin, että olin aikasemminkin yrittänyt makustella tarinaa. Sain luettua vain parisenkymmentä sivua ja se oli siinä. Erosen Talvi olin mielenkiintoinen, mutta en saanut sitäkään luettua loppuun. Ydinsodan jälkeinen maailma on tosi raadollinen, jossa ihmiset taistelevat henkensä edestä.
Robbin Kuolema ovella oli taas hyytävän hyvä!
Eve Dallas -kirjasarja sijoittuu lähitulevaisuuteen, vuoden 2050 New Yorkiin. Tämä kirja ei ollut sarjan ensimmäisen osa. Tajusin sen vasta siinä vaiheessa, kun olin lukenut parikymmentä sivua, mutta ei se kiinnostusta tarinaan vienyt. Kirja oli jopa itsenäinen jatko-osa.
Eve on kovapintainen komisario, jonka elämään kuulu aviomies, jota hän rakastaa yli kaiken, ja menneisyys, joka piina häntä aika ajoin. Tarinan kaunistelematon sisältö sai välillä niskakarvani pystyyn, koska tarinassa vastakkaisten elementtien asettelua, kun siihen vielä yhdistettiin Even menneisyys, sai pääni sanomaan boingboing. En millään meinannut nielaista asetelmaa intohimo-raiskaus. Yhdessä luvussa käsiteltiin siis tämän avioparin kuumaa intohimoa, kun jo toisessa luvussa kerrottiin, mitä sarjamurhaaja oli tehnyt seuraavalle uhrilleen. Tarina piti minut kuitenkin pihdeissään, koska halusin tietää syyllisen; onko syyllinen henkilö menneisyydestä? Läheinen, joka ei näytä oikeita kasvojaan? Ystävä, jonka uskollisuus on koetuksella? Työntekijä, jota kiristetään? Vai täysin ulkopuolinen?
Kuolema ovella on osuva nimi tarinalle, koska kuolema on pukeutunut joulupukin asuun. Kopkopkop, kuuluu ovelta. -Houhouhou.....? "Kukaan ei halua olla yksin juhlapyhien aikaan. Yhdelle New Yorkin tyylikkäimmistä deittipalveluista, Personally Yours, se onkin oivallista aikaa yhdistää yksinäiset sydämet. Komisaario Eve Dallas on kuitenkin tehnyt karmaisevan havainnon; jouluun virittäytyvässä kaupungissa liikkuu kylmäverinen sarjamurhaaja, jonka kaikki uhri osoittautuvat deittipalvelun asiakkaiksi. Eve astuu tosirakkautta etsivän eliitin maailmaan, jossa tappaja vaanii seuraavaa uhriaan ja rakkaus vie äärimmäisiin tekoihin"
Kirjapinosta ehdin lukea kolme kirja: Antti Erosen Talven, J.D Robbin Kuolema ovella sekä Peter Wattsin Sokeanäön. Viimeinen kirja ei ihan kolahtanut. Jo ensimmäisten sivujen jälkeen muistin, että olin aikasemminkin yrittänyt makustella tarinaa. Sain luettua vain parisenkymmentä sivua ja se oli siinä. Erosen Talvi olin mielenkiintoinen, mutta en saanut sitäkään luettua loppuun. Ydinsodan jälkeinen maailma on tosi raadollinen, jossa ihmiset taistelevat henkensä edestä.
Robbin Kuolema ovella oli taas hyytävän hyvä!
Eve Dallas -kirjasarja sijoittuu lähitulevaisuuteen, vuoden 2050 New Yorkiin. Tämä kirja ei ollut sarjan ensimmäisen osa. Tajusin sen vasta siinä vaiheessa, kun olin lukenut parikymmentä sivua, mutta ei se kiinnostusta tarinaan vienyt. Kirja oli jopa itsenäinen jatko-osa.
Eve on kovapintainen komisario, jonka elämään kuulu aviomies, jota hän rakastaa yli kaiken, ja menneisyys, joka piina häntä aika ajoin. Tarinan kaunistelematon sisältö sai välillä niskakarvani pystyyn, koska tarinassa vastakkaisten elementtien asettelua, kun siihen vielä yhdistettiin Even menneisyys, sai pääni sanomaan boingboing. En millään meinannut nielaista asetelmaa intohimo-raiskaus. Yhdessä luvussa käsiteltiin siis tämän avioparin kuumaa intohimoa, kun jo toisessa luvussa kerrottiin, mitä sarjamurhaaja oli tehnyt seuraavalle uhrilleen. Tarina piti minut kuitenkin pihdeissään, koska halusin tietää syyllisen; onko syyllinen henkilö menneisyydestä? Läheinen, joka ei näytä oikeita kasvojaan? Ystävä, jonka uskollisuus on koetuksella? Työntekijä, jota kiristetään? Vai täysin ulkopuolinen?
Kuolema ovella on osuva nimi tarinalle, koska kuolema on pukeutunut joulupukin asuun. Kopkopkop, kuuluu ovelta. -Houhouhou.....? "Kukaan ei halua olla yksin juhlapyhien aikaan. Yhdelle New Yorkin tyylikkäimmistä deittipalveluista, Personally Yours, se onkin oivallista aikaa yhdistää yksinäiset sydämet. Komisaario Eve Dallas on kuitenkin tehnyt karmaisevan havainnon; jouluun virittäytyvässä kaupungissa liikkuu kylmäverinen sarjamurhaaja, jonka kaikki uhri osoittautuvat deittipalvelun asiakkaiksi. Eve astuu tosirakkautta etsivän eliitin maailmaan, jossa tappaja vaanii seuraavaa uhriaan ja rakkaus vie äärimmäisiin tekoihin"
maanantai 2. syyskuuta 2013
Simona Ahrnstedt: Betvingade
Tarina on höyryävää ja pyöryttävää Grand Romancea, joka aiheuttaa sydänkipuja ja varpaitten kipristelyä.
Tarina sijoittuu niinkin kauas kuin 1300-lukuun. Aikaan, jossa naisen impeys oli yhtä kuin perheen kunnia. Illiana valmistautuu häihin. Kolmannen kerran toden sanoo. Kahden kosijan hautajaisia on jo vietetty ja Illiana toivoo hartaasti, että kolmas pysyisi hengissä. Hän on mielissään Axel-nimisestä aviomiesehdokkaastaan.
Häitä ei kuitenkaan ehditä viettämään. Morsianta on häpäisty ja häpäisijä on kaiken lisäksi tappanut hänen veljensä; Illiana on järvessä uimassa, kun hänet ryöstetään. Alastomana ja tajuttomana hänet tuodaan Magnus-nimisen herran eteen, joka huomaa järkyttyneenä, että hänen eteen on toimitettu väärä nainen. Mies, joka on maineensa takia erittäin pelottava, on pyytänyt renkeään tuomaan hänelle naisen sänkyynsä. Renki on kuitenkin toimittanut hänelle väärän naisen, joten hän lupaa toimittaa tämän siron ja alastoman tytön takaisin kotiinsa.
Matkan varrella hän joutuu kuitenkin puolustamaan henkeään, ja Illianin veli saa surmansa. Eikä siinä kaikki, Magnus tyrmätään sidotaan, piiskataan ja poltetaan Illianin häpäisemisestä. Tytön veljet ja isä vaativat rankaisua, mutta kuningas ehättää paikan päälle pelastamaan parhaan taistelijansa, ja ehdottaa, että perhe saisi kunnon myötäjäiset, jos Magnus veisi Illianin vihille. Illian kieltää kauhusta, mutta isä lupaa pieksiä hänet henkihieveriin, mikäli hän ei saavu alttarille ajoissa. Naimisiinmeno Magnuksen kanssa on viimeisintä mitä hän halua. Eikä Magnuskaan ole mitenkään innostunut. Hän ei ole mitenkään valmis asettumaan paikalleen, mutta hän ei voi kieltäytyäkään.
Vihkiseremonian jälkeen on aika astua morsiushuoneeseen sinetöimään avioliitto. Illiana ei jälkeenpäin voinut ajatellakaan sitä tuskaa mitä hänen miehensä hänelle aiheutti. Hän kieltää miestään astumasta enää ikinä makuuhuoneseensa, vaikka tietää, että aviomiehellä on häneen oikeus.
Pikkuhiljaa he huomaavat vastustamatonta vetoa toisiinsa ja Illian huomaa rakastavansa tulisesti miestään, joka ei ole luvannut rakkautta hänelle. Kun Illianin vanhempi veli yrittää murhata Magnuksen, muuttuu aviomies entistä kylmäkiskoisemmaksi ja etäisemmäksi, koska hän uskoo, että Illianilla on jotain tekemistä murhyrityksen kanssa. Olihan Illian pakotettu naimisiinkin hänen kanssaan.
Kun he saapuvat kuninkaan linnaan, ei Magnusta näy pariin päivään. Illiana saa kuulla yhtä sun toista Magnuksesta ja päättää ottaa härkää sarvista. Jos Magnus, niin miksei hänkin?
Vaara vaani kuitenkin pimeissä nurkissa....
Lisäys: Betvingade suomennos voisi olla vaikkapa Pakotetut.
Tarina sijoittuu niinkin kauas kuin 1300-lukuun. Aikaan, jossa naisen impeys oli yhtä kuin perheen kunnia. Illiana valmistautuu häihin. Kolmannen kerran toden sanoo. Kahden kosijan hautajaisia on jo vietetty ja Illiana toivoo hartaasti, että kolmas pysyisi hengissä. Hän on mielissään Axel-nimisestä aviomiesehdokkaastaan.
Häitä ei kuitenkaan ehditä viettämään. Morsianta on häpäisty ja häpäisijä on kaiken lisäksi tappanut hänen veljensä; Illiana on järvessä uimassa, kun hänet ryöstetään. Alastomana ja tajuttomana hänet tuodaan Magnus-nimisen herran eteen, joka huomaa järkyttyneenä, että hänen eteen on toimitettu väärä nainen. Mies, joka on maineensa takia erittäin pelottava, on pyytänyt renkeään tuomaan hänelle naisen sänkyynsä. Renki on kuitenkin toimittanut hänelle väärän naisen, joten hän lupaa toimittaa tämän siron ja alastoman tytön takaisin kotiinsa.
Matkan varrella hän joutuu kuitenkin puolustamaan henkeään, ja Illianin veli saa surmansa. Eikä siinä kaikki, Magnus tyrmätään sidotaan, piiskataan ja poltetaan Illianin häpäisemisestä. Tytön veljet ja isä vaativat rankaisua, mutta kuningas ehättää paikan päälle pelastamaan parhaan taistelijansa, ja ehdottaa, että perhe saisi kunnon myötäjäiset, jos Magnus veisi Illianin vihille. Illian kieltää kauhusta, mutta isä lupaa pieksiä hänet henkihieveriin, mikäli hän ei saavu alttarille ajoissa. Naimisiinmeno Magnuksen kanssa on viimeisintä mitä hän halua. Eikä Magnuskaan ole mitenkään innostunut. Hän ei ole mitenkään valmis asettumaan paikalleen, mutta hän ei voi kieltäytyäkään.
Vihkiseremonian jälkeen on aika astua morsiushuoneeseen sinetöimään avioliitto. Illiana ei jälkeenpäin voinut ajatellakaan sitä tuskaa mitä hänen miehensä hänelle aiheutti. Hän kieltää miestään astumasta enää ikinä makuuhuoneseensa, vaikka tietää, että aviomiehellä on häneen oikeus.
Pikkuhiljaa he huomaavat vastustamatonta vetoa toisiinsa ja Illian huomaa rakastavansa tulisesti miestään, joka ei ole luvannut rakkautta hänelle. Kun Illianin vanhempi veli yrittää murhata Magnuksen, muuttuu aviomies entistä kylmäkiskoisemmaksi ja etäisemmäksi, koska hän uskoo, että Illianilla on jotain tekemistä murhyrityksen kanssa. Olihan Illian pakotettu naimisiinkin hänen kanssaan.
Kun he saapuvat kuninkaan linnaan, ei Magnusta näy pariin päivään. Illiana saa kuulla yhtä sun toista Magnuksesta ja päättää ottaa härkää sarvista. Jos Magnus, niin miksei hänkin?
Vaara vaani kuitenkin pimeissä nurkissa....
Lisäys: Betvingade suomennos voisi olla vaikkapa Pakotetut.
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Syyskuu ja lomaa!
Elokuun viimeistä perjantai-iltaa vietettiin tyttöjen kanssa elokuvan merkeissä. Ensi-illan saanut Varjojen kaupunki oli katsomisen arvoinen leffa. Tosin mielikuvani päähenkilöstä oli hieman toisenlainen mutta menetteli tämäkin poika roolissaan. Kirjasarjasta olen lukenut kaksi ensimmäistä osaa suomeksi ja loput englanniksi. Nyt mietin pitäisikö lukea sarja uudestaan. hmmmm.
Katsottavien elokuvien listallani olisi seuraavaksi Ender's game, joka on tieteiselokuva ja perustuu Orson Scott Cardin kirjoittamaan kahteen ensimmäiseen Ender-kirjaan. Ensimmäinen osa voitti Nebula-palkinnon vuonna 1986. Suomennos julkaistiin myöhemmin. Enderin tarina jatkuu Ender's saga nimisessä kirjasarjassa. Olen lukenut ensimmäisen osan muutama vuosi sitten ja muistan kuinka paljon minua häiritsi se asia, että kirjailija oli luonut lapsesta kivikovapintaisen sotilaan pelastamaan maailman. Onneksi elokuvan päähenkilö on vanhempi. Enderin ensi-ilta on USAssa 1.11.13. Suomen ensi-illasta ei ole mitään tietoa vielä. Toivottavasti tulee kuitenkin meidänkin katsottavaksi.
**************************************
Huomenna alkaa loma! Viisi+kaksi päivää herkuttelua ja sehän tarkoittaa---> Kirjat! here I come,,,wuhuu
Katsottavien elokuvien listallani olisi seuraavaksi Ender's game, joka on tieteiselokuva ja perustuu Orson Scott Cardin kirjoittamaan kahteen ensimmäiseen Ender-kirjaan. Ensimmäinen osa voitti Nebula-palkinnon vuonna 1986. Suomennos julkaistiin myöhemmin. Enderin tarina jatkuu Ender's saga nimisessä kirjasarjassa. Olen lukenut ensimmäisen osan muutama vuosi sitten ja muistan kuinka paljon minua häiritsi se asia, että kirjailija oli luonut lapsesta kivikovapintaisen sotilaan pelastamaan maailman. Onneksi elokuvan päähenkilö on vanhempi. Enderin ensi-ilta on USAssa 1.11.13. Suomen ensi-illasta ei ole mitään tietoa vielä. Toivottavasti tulee kuitenkin meidänkin katsottavaksi.
**************************************
Huomenna alkaa loma! Viisi+kaksi päivää herkuttelua ja sehän tarkoittaa---> Kirjat! here I come,,,wuhuu
1. J.D Robb : Kuolema ovella
2. Jennifer Egan : Sydäntorni
3. Jamie McGuire : Underbara helvete
4. Salla Simukka : Valkea kuin lumi
5. Hannele Taivassalo : Nälkä
6. Marj-Leena Tiainen : Khao Lakin sydämet
7. John Green : Tähtiin kirjoitettu virhe
8. Mike Mason : Sininen sateenvarjo
9. Antti Eronen : Talvi
10. Peter Watts : Sokeanäkö
11. Elina Rouhiainen : Uhanalainen
12. Michelle Paver : Delfiinin saari
13. Reetta Aarnio : Hän joka ei pelkää
14. Madeline Miller : Akhilleen laulu
2. Jennifer Egan : Sydäntorni
3. Jamie McGuire : Underbara helvete
4. Salla Simukka : Valkea kuin lumi
5. Hannele Taivassalo : Nälkä
6. Marj-Leena Tiainen : Khao Lakin sydämet
7. John Green : Tähtiin kirjoitettu virhe
8. Mike Mason : Sininen sateenvarjo
9. Antti Eronen : Talvi
10. Peter Watts : Sokeanäkö
11. Elina Rouhiainen : Uhanalainen
12. Michelle Paver : Delfiinin saari
13. Reetta Aarnio : Hän joka ei pelkää
14. Madeline Miller : Akhilleen laulu
Entten tentten..mistä kirjasta aloitan ja kuinka monta ehdin lukea viikon aikana.
Myönnän, että lomalistaltani löytyy muutakin kuin lukeminen :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)