Näytetään tekstit, joissa on tunniste keijut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keijut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. lokakuuta 2014

Beth Bracken & Kay Fraser : Farieground Quartet

Löysin tämän nelisosaisen sarjan Vaski-kirjaston nettisivuilta. Etsin fantasia-aiheisia kirjoja, kun tämä  sarja pongahti silmieni eteen. Lapsille, miksei myös nuorille, suunnattu tarina oli helppolukuinen ja se sai minut miettimään olisiko tässä mahdollisesti selkokielinen kirjasarja.Teksti oli lyhyttä ja ytimekästä ja tarinaa tuki mystiset ja kauniit kuvat.

Tarina kertoo kahdesta tytöstä, jotka ovat ihan pienestä pitäen pitäneet yhtä. Soli on tumma, arka, hiljainen ja vetätytyvä. Lucy on valoisa, iloinen, ulospäinsuuntautunut ja kaikkien suosiossa. He ovat valo ja pimeys, toistensa vastankohdat. Soli ja Lucy asuvat Pimeän metsän toisella puolella. Puhutaan, että sielä asuu keijukansa ja puhutaan myös siitä, että mitä tahansa voi tapahtua metsässä, jos sielä esittää toivomuksen. Soli ja Lucy ovat kuitenkin leikkineet metsässä aina, he kävelevät kouluun joka päivä metsän läpi. He eivät välitä mitä ihmiset metsästä varoittavat.
 Lucy ja Soli ovat 11-vuotiaita, kun asiat muuttuvat.   Soli on kertonut Aaronista, ihastuksestaan, ystävälleen  ja Lucy yrittää saada Aronin kiinnostumaan Solista. Mutta kun Lucy kohtaa Aaronin, ihastuu hänkin poikaan. Heidän ensimmäinen suudelma on vahinko, josta hän kertoo Solille. Soli hyväksyy anteeksipyynnön. Seuraavaa suudelmaa Soli ei anna anteeksi, vaikka Lucy kuinka yrittää selitellä. Koko kotimatkan Lucy anelee anteeksiantoa, kunnes Soli sanoo Lucylle: "Toivon, että vaan häipyisit,, lopullisesti" Samassa metsässä näkyy välähdys ja Lucy on kadonnut. 

Kun Soli kertoo Lucyn äidille mitä oli tapahtunut, pyytää Lucyn äiti, että Soli hakee Lucyn takaisin keijumaasta, nimittäin sinne hän on joutunut. Kauan sitten, kun tytöt olivat pieniä, tapahtui jotain, josta vain Lucyn äiti tietää Ja äiti tietää myös, että ainoastaan Soli pystyy hakemaan Lucyn pois sieltä. Mukaansa Soli saa tyhjän lasipurkin ja riipuksen, jota Lucyn äiti on huolella vartioinut.

Svarta skogens hemlighet:
1. osa: En farlig önskan
2. osa: Ut ur skuggan
3. osa: Smycket
4. osa: Kronan i svarta sjön

Tarinasta löytyi paljon aukkoja, jotka jättivät kysymysmerkkejä, kun kirjan kannet painuivat kiinni. Kirjailijoiden tavoitteena mahdollisesti saada lapsi itse luomaan mielikuvaa tapahtumista? En tiedä. Nämä minua häiritsevät aukot tarinassa, eivät välttämättä häiritse nuorta lukijaa. Helppolukuisen sisällön takia suosittelen tätä sarjaa sellaiselle, jolle lukeminen on hieman haasteellisempaa. Tarinasta löytyy jännitystä, mystiikkaa ja vähän romantiikkaa. Sopii hyvin 9-11-vuotiaalle tytölle tai pojalle. Suomennosta en listoilta löytänyt.

Tervetuloa lukijaksi Sanni!


"You can find magic wherever you look
Sit back and relax
all you need is a BOOK"
Dr Seuss

torstai 17. huhtikuuta 2014

Julie Kagawa : Rauta-saaga

Positiiviset lukukokemukset ovat miellyttäviä. Etenkin kun mieltäsi vaivaa ennakkoluulo.
Harlequin-kustantamo tarjoaa lukijoilleen myös spefi-kirjallisuutta! (tämä oli minulle uutta).
Kun olin päässyt Nocturne-sarjan makuun, päätin kokeilla vielä Julia Kagawanin Rauta-saagaa, joka sitten löi minut tainnoksiin, tai ainakin melkein :)  Rauta-saaga nimistä sarjaa voin helposti suositella sellaiselle lukijalle, joka piti Melissa Marrin Keiju-sarjasta.

Rauta-saaga niminen fantasiakertomus kertoo tytöstä, jonka seikkailut alkavat 16-vuotiaana. Meghan, jonka isä katosi 10 vuotta sitten, asustaa äitinsä, isäpuolensa ja velipuolensa Ethanin kanssa pienessä talossa kaupungin ulkopuolella. Hänen seurassaan kulkee jatkuvasti poika, joka on hänen paras ystävänsä, joka on ylisuojeleva, kiusotteleva ja joskus aivan ärsyttävä, mutta kuitenkin paras kaikista ihmisistä. Tämä poika tulee näyttämään Meghanille toisenlaisen maailman. Maailman, joka elää oven toisella puolella.
Meghanin elämä heittää todellisen häränpyllyn, kun hänelle selviää, että hänen paras ystävänsä on KEIJU! Keijuna olemisena parasta on se, että pystyy hämäämään tavallisia ihmisiä mennen tullen, mutta kun keijut kidnappaavat Ethanin, lähtee suuret pyörät pyörimään. Ystävä vie hänet Keijujen valtakuntaan, jossa hän kohtaa Talviprinssin, jota ei saa pois mielestään. Kaiken kukkuraksi kesäkuningas väittää hänen olevan tämän tytär, joka ei missään nimessä voi pitää paikkaansa. Hänen oma isä katosi kymmenen vuotta sitten, ja tämä mies ei todellakaan ole isän näköinen.  Kun Talvikuningatar julistaa sodan Kesäkuningasta vastaan, joutuu Meghan tahtomattaan pelinappulaksi. Ja kun talviprinssi Tyn ilkeän kuoren alta paljastuu pelastava ritari, on Meghan myyty. Suhde on kuitenkin kielletty ja tuomittu. Tilanne vaikeutuu entisestään kun Rautakuninkaan valtakunta laajenee ja Meghanin pitäisi yhdessä Talviprinssin kanssa saada sekä Kesän että Talven taistelemaan Rautakuningasta vastaan. (em. teksti ei kerro koko kirjasarjasta)


Suurta tunteenpaloa en tuntenut sarjaa kohtaa, mutta täytyy myöntää että ikävöin sitä. Pitäisi varmaan päästä koluamaan se uudestaan läpi. Tai ainakin hankkia omat kappaleet omaan hyllyyn. Paljastan teillekin, että nenäliinoja käytettiin runsaasti kun luin kolmatta osaa. Oli se sitten niiiin surullinen,,,huoh,,, Neljännessä osassa Talviprinssi Tyn tarina, jossa hän pyrki lähestymään...niinpä,,mitkä olivatkaan hänen tavoitteensa.





Tervetuloa uudet lukijat ja Hyvää Pääsiäistä kaikille!






sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Sarah Singleton : Heretic

Tässä jo muutama päivä ollut sellainen tunne ihossa, että lukuholistin kirjakausi on päättymässä. On nimittäin tehty jotakin muutakin lukemisen lisäksi....siivottu, ja yleensä tuo oire tarkoittaa sitä, että olen siirtymässä tarinanmaistiaisista todellisuuteen. Toivottavasti ei tee yhtä kipeää kuin edellisellä kerralla. Silloin olin kuin pistetty otso, joka ärisi ja murisi vähästäkin. Yöpöydällänikin on vielä liuta kirjoja odottamassa minua, joten toivon ehtiväni lukemaan ne vielä.  
Alla mainitun kirjan luin jo muutama viikkoa sitten. En heti tiennyt miten kertoa kirjasta, joten annoin itselleni aikaa maistella sitä mielessäni.


Kirjailija Sarah Singleton on kirjoittanut Hereticasta (suom. kerettiläinen, harhaoppinen), jossa  kaksi tyttöä seikkailee  Englannissa 1500-luvun loppupuolella. Tarina alkaa 1200-luvun katolisessa Englannissa, jossa Isabellan äiti on joutunut noitavainon kohteeksi. Katoliset polttavat hänen roviolla noituudesta. Ennen tuomiota oli äiti pyytänyt Varjomaan olentoa ottamaan suojelukseen tyttärensä ja poikansa. Isabella palaa takaisin 1500-luvun loppupuolella, protestanttiseen Englantiin. Aikaan, jossa elää Elisabeth -niminen tyttö. Hänen perheensä on jatkuvan vainoon kohteena koska ovat katolisia.



Elisabeth näkee Isabellan ensimmäisen kerran metsässä. Hän näkee tytön, jolla on pitkä sotkuinen tukka ja vihertävä iho, ja pelästyy tämän villintyneestä katseesta ja liikkeistä. Aika pian pelko muuttu uteliaisuudeksi. Kuka tyttö on? Mistä hän tulee? Tytöt ystävystyvät heti, eikä kestä kauan kun ystävyys joutuu koetukselle. Elisabethin kotiin tuodaan pappi ja Elisabeth on aika varma, että he joutuvat ongelmiin sen takia. Onneksi Elisabethilla on liittolainen, 300-vuotias ystävä, joka ei todellakaan aio istua ja katsoa, kun Elisabethin perhettä vainotaan ja tuhotaan samalla tavalla kuin hänen perheensä kauan aikaa sitten.



Maagiset taiat otetaan käyttöön vasta tarinan loppupuolella, kun Isabella on päättänyt pelastaa hänen erittäin kiperästä tilanteesta. Kit Merrivale, joka vainoaa katolilaisia pappeja on saanut vihiä, että Elisabethin kotona piilotellaan katolista pappia. Hän vangitsee Elisabethin siinä vaiheessa, kun tyttö on ovelasti saanut salakuljetettua papin kirkkoon, jossa on salakäytävä. Isabellan Varjomaan ystävät, Keijut, saapuvat pyynnöstä paikan päälle ja ainostaan heidän voimat estävät Elisabethia kuolemasta.



Nuorille suunnattu tarina on kaunis ja lyhyt, mutta intensiivinen. Välillä minua häritsi Varjomaan maailma, jonka  olemassaoloa en ymmärtänyt. Ja sitten minulle tuli sellainen kutina, ettei tämä tarina päättynyt tähän kirjaan. Toivottavasti kutina pitää paikkaansa.






.