Kirja, jossa tyttö ei muista mitään eilisestä, mutta näkee otteita tulevaisuudesta. Mielenkiintoista! Kun lähdin tarinaa lukemaan tuli mieleen toinen kirja, jonka luin muutama vuosi sitten. Kirjan nimi on Kuin viimeistä päivää ja sen on kirjoittanut Oliver Lauren. Kirjassa tyttö eli uudestaan ja uudestaan saman päivän ja joka kerta hänelle kävi ilmi, että hän oli elännyt sen väärin. Hänelle selviää, että hänen on löydettävä ratkaisu, jotta pääsee eteenpäin ja sitteen.... koittaa se viimeinen päivä. Mutta siirrytään nyt lukemani kirjan pariin, jonka luin ruotsiksi: När jag vaknar finns du inte. Tarinan sain luettua nopeasti yön pikkutunneilla, kun en millään saanut unen päästä kiinni.
London herää joka aamu muistinsa menettäneenä. Ainoa tapa selvitä päivän rutiineista on kirjoittaa illalla, ennen nukkumaanmenoa, muistiinpanoja päivän tapahtumista. Muistiinpanot on kirjoitettava ennen klo 04.33, koska silloin päivän tapahtumat pyyhkiytyvät pois hänen mielestään. Ainoastaan äiti ja hänen paras ystävä tietävät hänen sairaudestaan, joka alkoi hänen ollessa 5-vuotias. Hän on käynyt hypnotisoijan luona, lääkärit ovat tutkineet häntä, mutta kukaan ei osannut antaa hänelle muistiaan takaisin.
Miten hän sitten selviää koulumaailmassa, miten hän tunnistaa ystävänsä, miten löytää oikean luokan ja miten tietää mille penkille menee istumaan? No, onneksi hänellä on lahja. Hän näkee tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa hän näkee äitinsä, ystävänsä, koulunsa sekä ympäristön ja saa vietyä kunnialla päivän läpi. Urakka on aika kova, kun pitää lukea muistiinpanot ja katsoa tulevaisuuteen. Päivän rutiineja tulee hämmentäämään uusi oppilas. Luke, joka on varsin komea, hakeutuu Londonin seuraan koko ajan. London ei kuitenkaan näe häntä näyissään, ja joka aamu hän on unohtanut, että poika on olemassa. Poika väittää olevansa Londonin poikaystävä, joten London kirjoittaa muistivihkoonsa joka ilta, että hänellä on poikaystävä. London lähtee selvittämään minkä takia hän ei näe poikaa tulevaisuudessa ja liittyykö poika näkyyn, joka on vuosia kummitellut hänen mielessä; Hautajaiset, surullisia ihmisiä, kirkkomaa.
Samalla hänelle selviää, että äiti salaa häneltä jotain tärkeää, niin tärkeää, että juuri tämä salailu estää häntä muistamasta.
Kirjan juoni oli hyvä. Miksi, milloin, minkä takia ja mitä? Kysymyksiä kysymysten perässä. Onko poika haamu hänen menneisyydestä? Miksi juuri tämä poika astui tytön elämään? Onko pojalla jotain salattavaa? Missä tytön isä? Miksi äiti on piilottanut menneisyyden? Kenen hautajaiset? jne. Ja kun oli niin paljon kysymyksiä, oli pakko löytää niihin nälkäisesti vastauksia lukemalla kirja kannesta kanteen.
Kirjailijan omilta sivuilta luin, että tarinasta tehdään elokuva. Oikeudet olisi myyty jo Paramountille. Minulle ei kuitenkaan selvinnyt milloin elokuva saa ensi-illan.
alla kansikuva kirjasta Kuin viimeistä päivää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti