Onhan siitä aikaa, kun vietin omaa nuoruuttani. Siinä iässä tuli kuljettua kutakuinkin rasavillin maineessa. Kiltin tytöt kuoret tuli jätettyä kotikunnille, kun opiskelumaailma avautui silmien eteen. Kuinkakohan monta harmaata hiusta aiheutinkaan vanhemmilleni?
Sjutton år och skitsnygg ( suommennos: Seitsemäntoista ja komea kuin mikä) kuvaa hyvin kuinka komean on hyvä olla ja kuinka ihanalta tuntuu olla koulun suosituin. Pp:tta sanoisin. Kirja jätti melko kylmäksi..kateuttako...hehheh..kenties ;) Pääsinpä kuitenkin kurkistamaan näiden ihmisten kuorien alle ja mitäköhän sieltä paljastui? Lihaa ja vertaa ;)
Mutta eiköhän siirrytä tarinan pariin.
Felix on seitsemäntoista ja komea kuin mikä, ja valitettavasti hän tietää tämän. Hän flirttailee minkä ehtii tyttöjen kanssa, loukkaa heitä, antaa heidän luulla itsestään jotain ja jättää heidät. Kunnes tapaa punatukkaisen tytön, Alexan, johon rakastuu ja heistä tulee vuoden pari.
Vanhemmat ovat pakottaneet Felixin mukaan lomamatkalle pariksi viikoksi ja sinä aikana ehti monta asiaa tapahtua kotikulmilla. Kun Felix palaa lomareissun jälkeen kotiin huomaa hän, että kahden viikon poissaolon jälkeen on jokin muuttunut, Miksi? Sitä hän ei tiedä, ainakaan alussa. Kaikki käyttäytyy oudosti; hänen tyttöystävä Alexa, Suss, Diana ja Hugo. Kukaan ei kerro hänelle mitään, pyytää vain mukaan järven rannalle jo kolmatta päivää. Ketä he sielä oikein odottavat?
Zäta on pojan nimi, jonka perään kaikki tytöt kuolaavat. Felix on jäänyt taustalle ja tämä kismittää häntä tosi paljon. Zäta on hänen mielestä komeampi, röyhkeämpi ja uskaliaampi. Tyttöystävä Alexakin näyttää osoittavan liikaa huomiota uuteen poikaan. Keskinäinen kilpailu alkaa, eikä aikaakaan kun tilanne muuttuu niin röyhkeäksi, että Felixin on pakko ottaa järki käteen. Zätan takia hän kokee pian menettävänsä Alexan. Zäta sitä ja Zäta tätä. Kunnes itse herra kukko päättä kertoa, miksi hän haluaa olla samanlainen kuin Felix. Pikkuhiljalleen muistoja tulvii Felixin mieleen mieleen. Mutta sitä en tässä paljasta.
Nyt on siirryttävä takaisin oman kirjallisuuslajin pariin, jotta saan pidettyä lukuintoani koholla. Tämä kirja jotenkin osui käteen, kun kävin kirjastossa. Kirjailija on kyllä osannut kirjoittanut hyvin tarinaa, nuorten sisimmistä tunteista ja loppujen lopuksi vastuusta ja anteeksiannosta. Felix, joka oli ärsyttävän tietoinen omasta itsestään muttui loppua kohden hyväksi ihmiseksi. Ehkä tämä Zäta olikin Felixin kohdalla ihan hyvä kokemus, koska se sai hänet ajattelemaan asioita ihan eri kantilta ja hän joutui jopa pohtimaan omia käytöstapojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti