Hugh Howey: Siilo

Hugh Howeyn Siilolta sain melkein merkin otsaani. Onneksi ehdin väistää ja kirja mätkähti lattialle. Nostaessani kirjaa lattiatasolta huomasin koukuttavan tekstin " Pelottava, kiehtova ja salaperäinen romaani, joka tempaa lukijan välittömästi mukaansa /the Guardian" . Kait se oli joku merkki minulle että otaotaotaotaota mukaasi. . YT:stä löysin trailerin, joka viittaisisi siihen, että tulossa olisi myös elokuva. http://www.scified.com/news/1341. Kirjana tämä tarina oli huikea lukukokemus. Vaikka alku vähän kangerteli, niin loppujen lopuksi dystooppinen tarina söi minut kuin Candy monster nameja... omonomomnom. Odotus palkittiin ja muutaman, kolmen, neljän luvun jälkeen tarina kiidätti minut Siilon syövereihin.

En tiennyt, että kirja saa jatkoa, kun ryhdyin tarinaa lukemaan. Loppumetreillä rupesin hokemaan mantraa jatkoajatkoajatkoa, koska ei tarina voi/saa päättyä näin. Liian paljon selvittämättömiä asioita. Arvatkaas pomppasinko innosta, kun löysin Vaski-verkkokirjaston sivuilta tämän: Siirros  Se on vasta hankinnassa, mutta varausksen tein hetimmiten. Luin, että tämä kirja kertoo ajasta ennen Siiloa, joten pian pääsen lukemaan miksi/miten/kuinka

Siilo kertoo maailmasta, jossa vallitsee jatkuva maailmanlopun tuntua. Elossa olevaa ihmistä ei maan päältä löydy. Jokainen Siilon linssistä ulos katsonut, näkee ulkona vain kuolleita, omaan suojapukuunsa muumioituneita ihmisiä, jotka makaavat pitkin poikin suuren kummun etualalla. Syvälle maan alle ulottuvassa Siilossa elää ihmisiä jokaisella tasolla (noin toistasataa kerrosta) omien tehtäviensä parissa.  Ihmisellä on tässä yhteiskunnassa oma rooli, jotta yhteiskunta pysyisi elossa. Populaatiota pidetään kurissa sääntelemällä synnytyvyyttä. Tässä maailmassa asuu nuori nainen nimeltä Juliette, joka yllättäen nousee alakerran tilosta yläkerranSeriffiksi. Ennen häntä oli seriffinä toiminut Holston-niminen mies, joka eräänä päivänä  päätti lausua lauseen, joka sinetöi hänen elämänsä lopullisesti: Haluan mennä ulos.
Tämän jälkeen Holston pidätettiin ja vietiin pidätyssellin valmistautumaan tulevaa tuomiota varten. Kuolemantuomion saanneelle henkilölle pannaan avaruuspuvun näköinen haalari päälle ja hänen elämänsä viimeisin tehtävä on puhdistaa ulkopuolelta linssi, jonka kautta sisältä pääse katsomaan ulkomaailmaa. Holstonilla on omat syyt päästä ulos. Ulkomaailmassa on hänen vaimonsa, joka oli, ennen kuolemaansa, saanut selville jotain mikä liittyi Siiloon. Holston uskoi, että Siilo yritti peitellä jotain ja ulospääsy oli ainoa keino saada selville syyn.
Kun Holston on kuollut, lähtee Juliette selvittämään syitä Holstonin halulle päästä ulos. Totuuden tonkiminen vaatii uhrinsa, ja kun hänelle langetetaan kuolemantuomio on Siilo jo sisällissodan partaalla.
"...Hänen kypärän verhoaman päänsä yläpuolella oli vain pilviä, taivas ja näkymättömät tähdet... Juliette vilkaisi numeroita rinnassaan ja muisti, mitä hänen odotettiin tekevän. Hän asteli ramppia ylöspäin pää alhaalla ja katsoi saappaitaan..." (s. 34) "..."Ruumiita oli kaikkialla. Ne olivat pölyn ja lian peitossa, ja tuuliin pesiytynyt toksiinit olivat syövyttäneet vainajien puvut puhki... (s.36)

"I have always imagined
that paradise
will be kind of a library"
-Jorges Luis Borges