Asiakkaani suositteli kirjaa minulle, ja tietenkin minun oli se luetteva, jotta meillä olisi seuraavalla kerralla jotain yhteistä hauskaa. Koska sellainen se tarina on -yhteistä hauskaa pidetään ja lippu korkealla, vaikka hampaat irveessä-
Samainen Appi tallustelee Mielensäpahoittaja -nimisessä kirjassa. En lukenut sitä, kuunnella kyllä yritin, ja kyllä minä niin mieleni pahoitin kun autoni cd-soitin ei toiminut ;) Mutta nyt harkitsen kirjaan uudestaan tarttumista, vaikken tämänlaisiin kirjoihin yleensä lankea..tai perun sanani,,,lankeampas,,,mikäli siinä on huumoria mukana.
Tämä Miniä-tarina sopi minulle kuin nyrkki silmään. Helppolukuinen, nopea, ripeä ja hauskasti kirjoitettu tarina miniän näkökulmasta! Suosittelen.
Tarina poukkoilee menneessä ja nykyisyydessä. Miniä muistelee appiukon ensikohtaamista; Hän oli ehtinyt seurustelemaan miehensä kanssa kolme vuotta ja odotti heidän esikoistaan, kun hän päätti hoitaa asian kuntoon. Aviomies oli kolmen vuoden ajan löytänyt aina jonkun tekosyyn, minkä takia ei voitu mennä vanhempiensa luokse.
Mitenkä käy kun nykyajan urbaani-nainen, joka ei seiso keittiössä tekemässä ruokaa, eikä juokse lastensa vanhempainilloissa, kun hän kohtaa appiukon, jonka mielestä nainen pysyy kotona hoitamassa lapsia? Sysi-Suomi ja Helsinki törmäyskurssilla. Ja etikettivirheistä ei vältytä.
Nykyhetkessä, 17 vuotta ensikohtaamisesta, miniä on juuri äsken saanut kuulla, että appi on tulossa matkalaukkuineen heille. Ei tietoakaan ihanasta ja rentouttavasta viikonlopusta ilman perhettä. Suunnitelmat rennosta viikonlopusta on valunnut kankkulan kaivoon.
Eikä tässä vielä kaikki. Kun appi oli päässyt majoittumaan heille, tulee soitto kännykkään. Miniän on heti mentävä lentokentälle vottamaan vastaan venäläisiä ostajia. Työnantaja ei pyydä, vaan vaatii. Ei siinä enää kieltäytymiset auttaneet, vaan appi autoon ja matkaan. Jotain on kuitenkin keksittävä syyksi, miksi iäkäs ihminen on mukana. Naurahdus
"Appiukko epäilee, että osaako nainen ajaa isossa kaupungissa autoa. Se oli hänelle itselleenkin vaikeaa. Siinäpä se ero onkin.
-Naisissa? hän kysyy. Kaupunkeissa?
-Siinä että minä olen täältä kotoisin. Tämä on minun kotikyläni, Suur-Helsinki. Sinä olet pikkuisen pienemmästä kylästä. Ei tässä ole sukupuolesta kysymys.Appiukko heilauttaa päätään niin kuin olisin sanonut jotain täysin todellisuudelle vierasta.
-Enhän minä mistään sukupuolista puhunut vaan miehistä ja naisista..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti