Eva Susso : Två städer (Kaksi kaupunkia)

"Jag har berättat för dig vad som står i De gamla skrifterna. Den enda som kan utmana makten är en ung kvinna som kommer från vildmarken och bär sanningen inom sig som en skatt"
Olen kertonut sinulle mitä Vanhoihin kirjoituksiin on kirjoitettu. Ainoa, joka voi haastaa vallassa olevaa, on nuori nainen, joka saapuu erämaasta ja kantaa sisällään totuuden.

Ruotsalainen kirjailija Eva Susson kirjoittaa tulevaisuuden maailmasta, joka eräänä päivänä katoaa (hieman minua mietitty, että mihin ja miksi;  Supertulivuoren purkaus? Koska suuria nokihiutaleita ja mustaa sadetta putosi maahan, maa järisi ja vei menneessään kansoja kansoja)

Poika Leo, joka selvisi maailmanlopusta, vaeltaa pienen koiranpennun Devilin kanssa aavikolla, etsien syötävää, juotavaa ja uutta kotia. Matkalla hän kohtaa, vihamielisiä ja nälkäisiä ihmisiä, vuorilla asuvan iäkkään naisen sekä tytön, johon rakastuu tulisisesti. Heidän ensikohtaaminen alkoi juoksulla; toinen pakeni ja toinen jahtasi. Kun Leon sai Anjan juoksullaan kiinni, luuli hän tätä ensin pojaksi. Anja taas luuli, että Leon halusi tehdä hänelle väkivaltaa.
Vaikkei ensikohtaaminen alkanutkaan hyvin, päättivät he yhdessä lähteä etsimään paikkaa, jossa voisivat asua. Matkan aikana he ihastuivat ja rakastuivat toisiinsa.

Kun he törmäsivät pitkään korkeaan muuriin, he eivät vielä siinä vaiheessa tienneet asettaneensa itsensä vaaraan. Etsien sisänpääsyä, jonka kautta he mahdollisesti saisivat uuden kodin ja elämän, he kohtasivat sotilaita, jotka erottivat heidät toisistaan. Muurin taakse oli rakennettu kaksi toisistaan erotettua kaupunkia. Naiset ja miehet omissa kaupungeissa. Naiset elivät ainiaisessa köyhyydessä, kun taas miehet asuivat rikkaassa ylistetyssä osassa, tai ainakin jotkut. Miesten puolella oli tiukka kuri ja sotilaat vahtivat pientäkin virheliikettä, josta saivat itselleen oikeuden höykyttää nuoria miehiä. Kaupungin valtaa ylläpitävä yksinvaltias oli miehistä kieroin ja valtaan hän olikin päässyt kierolla pelillä. Leonilla ja Anjalla oli vain yksi tehtävä, ja se oli päästä toistensa luokse.Kun ryhmän sisällä ryhdytään suunnittelemaan vallankaappausta, Anja ei epäröinyt hetkeäkään liittyäkseen mukaan.


Tarina oli alussa vähän sekava, kun se hyppeli tulevassa ja menneessä ensin Leon päässä ja sitten Anjan päässä. Tarinan alussa juonikin oli aika sekametelisoppaa. Loppua kohden muuttui selkeämmäksi.  Nuoret voivat kokea tarinan hieman raskaaksi tämän takia.

Ja pakkohan täälläkin on kiljua ilosta, kun työkaverini tuli kertomaan minulle, että Kustantaja Karisto on huomioinut blogiani lehdessään! "Viisi tuntia pelkkää....

Nyt uuden tarinan pariin! Tänään on vapaapäivä, joten ainoa työsarka mikä minulla on, on laiskanlinnan valloitus!

Hyvää Helatorstaita vanhat ja uudet lukijat :)