Olen mykistynyt ja sanaton. Mietin parhaillaan onko lukukokemukseni todellista? Maistelen vieläkin tarinan tarjoamaa aromikasta elämystä. Siis miten saan tänne kirjoitettua yhtä kauniisti, pilaamatta tarinan jättämää tunnelmaa; Melankoliaa, kauhua, rakkautta, venäläistä jähmeyttä ja ranskalaista dramatiikkaa. En mitenkään, ilman että pilaan tarinaa kirjoittamalla jotain aivan älytöntä.Maagiseksi realismiksi luokiteltu kertomus houkutti lukemaan luvut uudestaan ja uudestaan. Mikä on Julietten kohtalo, tämä turmeltunut mutta niin epätoivoisen rakastunut ihminen, joka epätoivoisesti janosi rakkautta mieheltä, jota jumaloi. Missä menee raja todellisuuden ja mielikuvituksen välillä. Milloin tuska on totuutta ja totuus tuskaa. Huoh! Herkuttelut sikseen. Saanko esitellä teille:
Marissa Mehr : Veristen varojen oopperan.
Marin kirjablogi ja Amman kirjablogi ovat hienosti osanneet kirjoittaa tarinasta. Juuri näin minäkin olisin halunut osata sen ilmaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti